Tapauksia, jotka vieläkin vi… (no tajuutte jahka luette tän)
Ja myös ymmärrätte syyn, miksi mielestäni ainoa jossa aina pitäisi käyttää koiria, on kiinteistön kauppa, ennen kaupantekoa, ennen kuntotarkastusta.
Tässä kirjoituksessa mainittu ”Herra Sherlock” on peitenimi erittäin hyvin tunnetulle ja arvostetulle tutkijalle.
Tästä on aikaa vuosina enemmän kuin yhdessä kädessä on sormia, mutta on niitä juttuja, jotka seuraa varmaan hautaan saakka, niin paljon kävi sielun päälle taas ihmisen ahneus ja piittamattomuus.
Sain tilauksen tuonne kauemmas ”maakuntiin”, ja tilaaja kertoi, että meitä koirankaa oli Herra Sherlock suositellut kartottamaan vaurioiden laajuus tilaajan noin vuosi sitten ostamaan omakotitaloon, ennenkuin varsinaisia rakennetutkimuksia tehdään. No normaalisti siinä sovittiin aika ja menimme kohteeseen.
Heti sisälle mennessäni, tuli tunne että huh löytyy.. Siinä tilaaja sitten kertoi oireista, omistaankin, mutta varsinkin perheensä oireista, perheen lapset kun varsinkin olivat rouvan kanssa sairastuneet vakavasti, ja hän myös tunnusti siinä epäilleensä pitkään perheenjäsenten oireiden todenperäisyyttä, koska hän itse oli reissuhommissa eikä näinollen ollut altistumassa niin paljoa kiinteistössä, kuin muut, mutta sitten oli tullut siirto kotimaahan ja hän oli kohden nopeasti huomannut, että nyt ehkä onkin ihan tosi kyseessä, ei ne perheenjäsenet olleetkaan mitään ”vinttiviiroja”, sitten hän oli soittanut Herra Sherlockille, joka oli suosittanut tilaamaan miut koiran kanssa ensin.
Hain koiran kiinteistöön sisälle, ja alkoi nuuskinta. Ja muuten mentiin välillä lujaa, ilmaisuja tuli kera äänen ja ilman ääntä mielestäni liian moneen paikkaan, joten tehtiin uusi haku…ja niitä tuli ihan yhtä paljon, ehkä vielä isommalla äänellä ja ponnekkaammin, koska kehtasin epäillä hänen työtään..
No, koira tietää, aattelin ja vein koiran autoon, jotta pääsen tekemään kierroksen, jossa katsotaan merkkaukset ja otetaan ne ylös raportointia varten.
Kierros alkoi ja totesin että tässä on sit aika reippaasti teippiä ylöspäin, kattotaas.. ja katottiin.
Jonka jälkeen alkoi kiinteistön isäntä kiroilemaan ja ihan täydestä syystä.
Siihen kun siilasi kattoon piipunjuureen niin taskulampun valossa sai näkyviin rajat. Eikä siis kosteusjälkirajoja, vaan kattoon liimattujen A4-paperiarkkien rajat, joiden päälle oli maalattu. Ja monta kerrosta. Ei siis ollut pelkkä maali riittänyt peittämään, niin oli liimattu paperii ja maalattu senkin päälle.. (alkoi olemaan itselläkin jo vaikeuksia olla puolueeton ja puhua nätisti tuossa vaiheessa).
Siitä jatkettiin eteenpäin ja otettiin muut merkkaukset ylös, niitäkin oli kiitettävästi (ja kaikki pinnat maalattu/”pintaremontoitu” edellisen omistajan toimesta), jonka jälkeen lähdettiinkin sitten alas, kellarikerroksen tiloihin (PH,S ym), joka oli siis edellisen omistajan toimesta sekin saneerattu, ja viemäritkin remontoitu (huoh..), sinne kun oli koira myös miut nahkoineen vetäny ja joikhannu oikein kunnolla alas ja seiniin ja nosteita ym.. siellä oli niin laajat vahvat ilmaisut, että oli parempi vaan odottaa, että mitä Herra Sherlock sieltä rakenneavauksissa kaivaa esille, pahaa kyllä voi varmasti.(onneks en tiennyt vielä silloin kuinka pahaa)
Se piipunjuuren paperointi kaiveskeli mieltä niin paljon, että kysyin onko isäntä käynyt katolla, eikä ollut koska tikkaita ei ollut koko aikana eli ei ennen kauppojakaan olleet sinne päässeet. Huomasin siinä sitten kohden tuoreet jäljet, missä oli ollut tikkaiden kiinnitykset, tikkaat olivat päätyneet jostain syystä ennen kiinteistön myyntiä/tarkistusta ojaan, pois seinältä.
Koska kiinteistön isäntäkin oli jo tässä vaiheessa tuhannen suivaantunut, hän haki jostain tikkaat ja kiipesi katolle, siinä hänen mennessään vielä hirtehisesti todettiin, että varmaan vanhat kalsarit löytyy tai joitain vastaavaa tilkettä..hehhehh.. (tossa vaiheessa ei nimittäin ole kuin kaksi vaihtoehtoa, koittaa pärjätä huumorin avulla, tai antaa sielun mustua)
No hän kiipesi katolle, ja alkoi kuulumaan niin mahdoton noituminen sieltä, että paatuneen rekkakuskinkin korvat olis menny punaseks..
Ja sitten kuuluivat sanat, joita en unohda: PE@#LE PITKÄT KALSARITHAN TÄNNE ON TYÖNNETTY!! (Ja lisäksi valikoituja suomalaisia voimasanoja) Jonka jälkeen sieltä hän lennätti litimärät homeiset vanhat miesten retrokuvioiset kalsongit katolta alas.
Tässä alkoi olla jo hyvin selvää, että tapaus täyttää kriteerit ollakseen huijaus tai petos, ja neuvoinkin että koittaa ottaa rauhallisesti, odottaapi Herra Sherlockin tuloa ja tuloksia siitä, ja etsii itselleen hyvän asianajajan.
-Jälkeenpäin kyseinen asiakas soitti ja kertoi, että kaikki koiran merkkaukset olivat olleet kohdissa joista löytyi. Ja myös kertoi, miksi koiran ilmaisu kellarikerroksessa oli ollut niin vahva, siellä kun edellisen omistajan toimesta oli tehty se ”viemäriremontti”. Oli tehty joo, niin että kaikki sontavedet ja mujut oli ohjattu talon seinärakenteen ilmarakoon.
Löytyi sieltä muutakin, pienempiä pahoja mitkä koira oli merkannut.
Viimeksi kun juttelin tämän asiakkaan kanssa, hän kertoi, että vielä silloinkin, vuosien jälkeen neurologiset, ym vaivat piinasivat perheenjäseniä. Kaikki perheenjäsenet eivät ehkä kokonaan tervehdy koskaan.
Tämä oli myös tapaus, jossa ei kiinteistönvälittäjäkään välttynyt syytteiltä, eikä tuomiolta.
0 kommenttia